Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

EU, Iran ja ihmisoikeudet - Suomen suurlähetystö, Teheran : EU ja Iran : EU, Iran ja ihmisoikeudet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Teheran

Embassy of Finland
No. 2, Haddadian St., Mirzapour St.,
Dr. Shariati Ave, Qeytarieh, Tehran 19336, Iran
S-posti: sanomat.teh@formin.fi
Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

EU, Iran ja ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat EU:n integraatioprosessin ytimessä ja keskeinen osa sen ulkopolitiikkaa. Euroopan unionin perustamissopimusten mukaisesti EU:n yleisiin periaatteisiin kuuluvat mm. demokratian, ihmisoikeuksien ja perustavanlaatuisten vapauksien kunnioittaminen. Näiden periaatteiden noudattaminen on ennakkoehto globaalille rauhalle, turvallisuudelle ja vauraudelle ja EU on sitoutunut edistämään niitä myös yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan.

Vuonna 2002 EU ja Iran päättivät aloittaa kahdenvälisen ihmisoikeusvuoropuhelun Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansallisten ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen sopimuksen suojelemien periaatteiden pohjalta. Ihmisoikeusdialogia on pyritty täydentämään myös "pyöreän pöydän keskusteluilla", joissa on ollut mukana iranilaisia ja eurooppalaisia kansalaisyhteiskuntatoimijoita, akateemikkoja ja muita asiantuntijoita.

Ihmisoikeusvuoropuhelu oli pysähdyksissä kymmenen vuoden ajan, kunnes vuonna 2016 Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif ilmoittivat, että EU ja Iran aikovat työskennellä yhdessä liittyen ihmisoikeuksiin, maahanmuuttoon ja huumeisiin. Samana vuonna Euroopan unionin parlamentti ilmoitti huolensa Iranin ihmisoikeustilanteesta, erityisesti kuolemantuomioiden suuresta määrästä ja poliittisten vankien tilanteesta. EU kehottaa Irania edelleen noudattamaan vähimmäisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on keskeyttää kuolemanrangaistuksen käyttö. Se, että satoja henkilöitä tuomitaan kuolemaan ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä tai tuomitaan rikoksista, joiden ei pitäisi EU:n mukaan johtaa kuolemanrangaistukseen (esim. uskosta luopuminen, aviorikos, huumerikos), on EU:n mielestä erityisen huolestuttavaa.

Irania on vaadittu toistuvasti eri kansainvälisillä foorumeilla keskeyttämään teloitukset ja luopumaan kuolemantuomiosta. Iranin parlamentin oikeudellinen valiokunta onkin aikeissa lopettaa kuolemantuomioiden antamisen huumeiden salakuljetuksesta ja hallussapidosta. Joitain poikkeuksia kuitenkin on: lakiuudistus ei koske esimerkiksi henkilöitä, joilla on pitkä rikoshistoria tai henkilöitä, jotka ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lisäksi vuonna 2016 annettiin poikkeuksellisen paljon kuolemantuomioita jumalan pilkasta. Irania epäillään toistuvasti epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä, pakotetuista tunnustuksista ja epämääräisten syytteiden käyttämisestä. Iran on vastannut kritiikkiin tiukasti syyttämällä länttä kaksoisstandardeista. Iran näkee olevansa terrorismin uhri, ja kertoo tekevänsä kaikkensa taatakseen maan kansalaisten turvallisuuden.

Iranissa kansalaisyhteiskunnan elintila on kapea. Useita liike-elämässä toimineita kaksoiskansalaisia on pidätetty syytettyinä mm. vakoilusta. Myös valtion palveluksessa olevia kaksoiskansalaisia on erotettu. Iran ei tunnista kaksoiskansalaisuutta ja kohtelee maassa pidätettyjä ainoastaan Iranin kansalaisina. Myös lehdistö on ajettu ahtaalle. Toimittajia on pidätetty vallankumouskaartin toimesta, ja joitakin uudistusmielisiä julkaisuja on lakkautettu. Iran sijoittuu sijalle 169 kaikkiaan 180 maasta RSF:n (Reporters Without Borders) World Press Freedom -listauksessa.

Iranin oikeuslaitos ei ole riippumaton, vaan usein turvallisuusviranomaisten ohjailtavissa. YK:n Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan sekä YK:n pääsihteerin yleiskokoukselle antamassa raportoinnissa on huolenaiheina nostettu esille mm. sananvapauden rajoittaminen, ihmisoikeuspuolustajien häirintä, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä, lapsiavioliitot, vähemmistöjen syrjintä, uskonnonvapauden rajoittaminen ja oikeusjärjestelmän toimimattomuus.

Vaikka viime vuosina on tapahtunut joitakin parannuksia, on naisten ja tyttöjen asema heikko etenkin shari'a-lain säätelemissä perheoikeudellisissa kysymyksissä. Kotona koettua väkivaltaa ei ole kriminalisoitu, ei myöskään raiskausta avioliitossa. Oikeudessa naisen todistus on puolet miehen todistuksen arvosta. Yli puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia, mutta vain noin 14 % onnistuu löytämään koulutusta vastaavaa työtä. Tietyt alat ovat naisilta kokonaan kiellettyjä. Iranin hallinto on myös pyrkinyt rajoittamaan naisten oikeuksia ehkäisyyn ja yrittänyt estää ehkäisyvalistuksen. Valtion rahoittama perhesuunnitteluohjelma lakkautettiin vuonna 2012. Naisaktivismi on tarkkailun alaista ja naisia on pidätetty feministisen toiminnan harjoittamisesta. Naisia on syytetty esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta heidän harjoittaessaan feminististä toimintaa.

EU on tarkentanut ihmisoikeuspolitiikkaansa laatimalla viralliset suuntaviivat kahdeksan keskeisen ihmisoikeuskysymyksen käsittelyyn:

1.        Kuolemanrangaistus (PDF, 8 s., 74 kt)

2.        Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus (PDF, 13 s., 217 kt)

3.        Ihmisoikeusvuoropuhelu (10 s., 90 kt)

4.        Lapset aseellisissa selkkauksissa (15 s., 147 kt)

5.        Ihmisoikeuspuolustajat (9 s., 83 kt)

6.        Lapsen oikeuksien edistäminen ja suojaaminen (31 s., 229 kt)

7.        Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunta (PDF 19 s., 147 kt)

8.        Kansainvälinen humanitäärinen oikeus (4 s., 160 kt)

 EU on laatinut ohjeet myös seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteuttamiselle:

           EU toolkit for LGTB rights (englanninkielinen, 22 s., 99 kt)

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 31.5.2017


© Suomen suurlähetystö, Teheran | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot