Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Iranin talouden näkymät ja Suomen ja Iranin kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet - Suomen suurlähetystö, Teheran : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Teheran

Embassy of Finland
No. 2, Haddadian St., Mirzapour St.,
Dr. Shariati Ave, Qeytarieh, Tehran 19336, Iran
S-posti: sanomat.teh@formin.fi
Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.4.2017

Iranin ydinohjelmasopu mahdollisti Iranin paluun kansainvälisille markkinoille. Pakotevuosina Iranin teollisuuden suorituskyky laski ja infrastruktuuri jäi kehityksessä jälkeen. Pakotteiden poistuttua maahan odotettiin investointibuumia ja nopeaa talouskasvua, mutta alku on ollut verkkaisempi kuin iranilaiset olisivat toivoneet. Talouskasvun odotetaan olevan noin 4-5 % vuosina 2016 ja 2017.

Lupaavimmat yhteistyömahdollisuudet Suomen ja Iranin välillä ovat cleantechin ympäristöteknologia (erityisesti jäte- ja vesihuolto, waste-to-energy sekä kaivosteknologia), terveysteknologia, biotalouden metsäsektori, ICT-sektori sekä ja infra- ja rakennussektori. Myös suomalaisille maatalouskoneille ja -laitteille riittäisi Iranissa kysyntää. Tasavallan Presidentin Iranin vierailun yhteydessä lokakuussa 2016 solmittiin useita MoU (Memorandun of Understanding) sopimuksia ja erityisesti Energia-alan yhteistoimia on lähdetty viemään tarmokkaasti eteenpäin eri alaryhmissä.Vientimme Iraniin kasvoi vuonna 2015 106 % edellisvuoteen verrattuna reiluun 40 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 vientimäärä kasvoi 78 miljoonaan euroon, joka vastaa n. 90% kasvua. Erityisen huomioitavaa on kuukausittainen kasvu toukokuusta 2016 eteenpäin. Trendi on voimakkaasti nouseva ja joulukuussa 2016 saavutimme lähes 10 miljoonan euron kuukausittaisen viennin.Tuontimme Iranista kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa oli hieman alle 3 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna se jäi noin 2,3 miljoonaan euroon.

Iranin talouden näkymät

Viime vuosina Iran on ollut lähes eristetty kansainvälisiltä markkinoilta. Pakotteiden seurauksena talous supistui vuosina 2012 (-6,6 %) ja 2013 (-1,9 %), mutta kääntyi 2014 3 % kasvuun. Viime vuonna kasvu jälleen hidastui arviolta 0,5 %:iin. Pakotteiden poistuttua Iranin talouden odotetaan jälleen lähtevän kasvu-uralle. Maailmanpankki ennustaa Iranin talouden kasvavan 4,2 % tänä vuonna ja 4,6 % vuonna 2017. Keskipitkällä aikavälillä kasvun odotetaan asettuvan 4.5% tasolle. Iranin tavoitteena on vielä hurjempi kasvu, maaliskuussa alkaneen 5-vuotissuunnitelman tavoitteena on peräti 8 % vuotuinen kasvu. Maaliskuusta 2016 joulukuuhun 2016 talouskasvu oli 7.6% ja jos öljykauppa otetaan pois luvuista, kasvu oli 5%. Teollinen sektori kasvoi erityisen vahvasti samana ajanjaksona, 10.5%.

Presidentti Rohanin hallinnon talouspolitiikan keskiössä on ollut inflaation alentaminen. Maaliskuussa 2016 inflaatio oli tippunut jo 8,3 %:iin, kun se lokakuussa 2012 oli yli 45 % vuositasolla. Inflaation lasku on kuitenkin taittunut, elokuussa kuluttajahinnat olivat nousseet 9,4 % vuoden takaisesta. Inflaation odotetaan asettuvan noin 10 % tuntumaan seuraaviksi vuosiksi.

Iranin talous rakentuu pitkälti maan suunnattomien öljy- ja maakaasureservien varaan. Maailman tunnetuista öljyvaroista 10 % ja maakaasuvaroista 16 % sijaitsee Iranissa. Iranin tavoitteena on valloittaa maailman öljymarkkinoilla pakotteiden takia menettämänsä markkinaosuutensa takaisin mahdollisimman nopeasti. Vielä ennen maahan kohdistettuja kansainvälisiä sanktioita se oli OPECin toiseksi suurin öljyntuottajamaa. Pakotteet kuitenkin pudottivat Iranin sijoituksen kolmanneksi (tuotanto putosi 4 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2011 noin 2.5 miljoonaan barreliin, öljyn vienti supistui 2,5 miljoonasta 1 miljoonaan barreliin päivässä). Tällä hetkellä Iran tuottaa noin 4 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, josta vientiin menee yli 3 miljoonaa barrelia. Seuraavan viiden vuoden tavoite on nostaa tuotantoluku 5.8 miljoonaan barreliin päivässä.

Viime vuosien eristäytyneisyyden takia Iran tarvitsee suuria investointeja. Pelkästään öljyteollisuuden investointitarpeet ovat 500 miljardia USD ja kaivosteollisuuden 400 miljardia. Iran pyrkii talouspolitiikallaan suosimaan kotimaista tuotantoa. Ulkomaisille tuotteille asetetaan herkästi korkeat tariffit tai jopa tuontikieltoja, jos niiden todetaan uhkaavan kotimaista tuotantoa. Sen sijaan ulkomaiset sijoitukset ovat erittäin tervetulleita. Iran markkinoi itseään vakaana ja turvallisena maana, josta käsin tavoittaa Iranin 80 miljoonan hengen markkinoiden lisäksi myös naapurimaiden 350 miljoonan kuluttajan markkinat.

Pakotteiden aikana Iranin taloussuhteet suuntautuivat erityisesti Venäjälle, Kiinaan ja muihin Aasian maihin. Pakotteiden poistuminen on avannut suhteita erityisesti EU:hun. Iran on pitkään havitellut Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenyyttä, ja ydinohjelmasovun myötä maa toivoo pääsevänsä jäseneksi mahdollisesti jo seuraavan 4 vuoden kuluessa. Sekä EU, että Suomi tukevat Iranin WTO – hakemusta.Todellisuudessa prosessi tulee olemaan pitkä, ja tällä välin maa onkin aloittanut kahdenvälisten kauppajärjestelyjen kehittämisen.

Suomen ja Iranin kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet

Suomessa ja Iranissa on samanlainen käsitys lupaavimmista yhteistyösektoreista kahdenvälisen kaupan kasvattamiseksi: cleantechin ympäristöteknologia (erityisesti jäte- ja vesihuolto, waste-to-energy sekä kaivosteknologia), terveysteknologia, biotalouden metsäsektori, ICT-sektori sekä ja infra- ja rakennussektori. Myös suomalaisille maatalouskoneille ja -laitteille riittäisi Iranissa kysyntää.

Suomen ja Iranin välinen kauppa romahti pakotteiden seurauksena. Vuonna 2014 Suomen vienti oli vain noin 20 miljoonaa, mutta tuplaantui vuonna 2015 reiluun 40 miljoonaan. Vuoden 2016 vienti arvoltaan oli 78 miljoonaa euroa.Tuontimme Iranista tammi-heinäkuussa oli vajaat 3 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna tuontimme jäi 2,3 miljoonaan. Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä suuri osa maidemme välisestä kaupasta kirjataan naapurimaiden, esimerkiksi Turkin ja Arabiemiraattien kauppaamme, joiden kautta myös maksu- ja rahaliikenne hoidetaan. Myöskään immateriaalinen palveluiden, koulutuksen ja ohjelmistojen vienti jne. eivät näy Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastoissa, joihin mm. raportin yläosan kaaviot perustuvat. Useiden yritysten, kuten Kone, Outotec ja Wärtsilä, laitekauppaan sisältyy  sopimuksia asennuksista ja pitkiäkin huoltosopimuksia.

Vaikka potentiaalia kaupan kasvattamiselle on monella sektorilla, pankkisuhteet haittaavat edelleen kaupankäyntiä. Eurooppalaiset pankit ovat lähteneet varsin varovaisesti liikkeelle Iranin liiketoimintansa suhteen. Suomen ja Iranin keskuskauppakamarit perustivat keväällä 2016 pankkityöryhmän etsimään ratkaisuja maidemme välisen pankkiliikenteen ongelmien poistamiseksi. Muutamat pankit Suomessa vahvistavat jo rembursseja valikoiduille asiakkailleen ja ainakin yksi suomalaispankki uskoo saavansa pankkiliikenteen toimimaan Suomen ja Iranin välillä vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Pankkisuhteiden lisäksi myös kuljetusyhteydet Suomen ja Iranin välillä haittaavat kauppaa erityisesti niiden tuotteiden osalta, joissa kuljetuskustannukset ovat suuret tuotteen arvoon nähden. Tästä on haittaa esimerkiksi suomalaiselle puuteollisuudelle. Helpotusta kuljetuksiin odotetaan rautatieyhteyden avautumisen kautta Pohjois – Euroopasta Venäjän ja Azerbaidzhanin kautta Iraniin. Rata on valmis jo Iranin rajalle asti ja silta rajajoen yli on valmis. Iranin puolelta puuttuu muutama kymmenen kilometriä raiteita ja paikallisten arvioiden mukaan muutamien kuukausien kuluttua yhteyden pitäisi olla valmis. Yksi mahdollisuus on junakuljetus Venäjän Astrakhaniin ja junanvaunujen Ro – Ro laivaus Iranin Amirabadin satamaan. Sieltä on ratayhteys esim. Teheraniin ja Bandar Abbasiin. Eräs huolta aiheuttanut kysymys koskien rautatiekuljetuksia on ns. transito – maksut (Transit Tariffs). Noin viikko sitten tuli tieto, että Iran, Venäjä ja Azerbaidzhan ovat sopineet transito – maksujen puolittamisesta.

Tulosta

Päivitetty 12.4.2017


© Suomen suurlähetystö, Teheran | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot