Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalaiselle Cleantech-osaamiselle kysyntää Iranissa - Suomen suurlähetystö, Teheran : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Teheran

Embassy of Finland
No. 2, Haddadian St., Mirzapour St.,
Dr. Shariati Ave, Qeytarieh, Tehran 19336, Iran
S-posti: sanomat.teh@formin.fi
Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 21.9.2016

Suomalaiselle Cleantech-osaamiselle kysyntää Iranissa

Irania koettelee monet ilmastonmuutoksen vauhdittamat ongelmat, joiden ratkaisussa suomalaisella Cleantech -osaamisella on monipuolisia mahdollisuuksia. Ratkaisuja kaivataan mm. vesihuoltosektorille, jätteidenkäsittelyyn sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Myös ilmanlaadun monitoroinnille ja ilmaa parantaville tekniikoille on kysyntää erityisesti saastuneessa pääkaupungissa Teheranissa.

Teheran on kasvava metropoli. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö

Iranin ympäristöhaasteet

Alkuvuosi 2016 oli alustavien mittausten mukaan Iranissa kuumin koskaan samana ajankohtana mitattu ajanjakso. Iranin keskilämpötila oli vuoden ensimmäisinä kuukausina 1,5 astetta tavallista korkeampi. Maan eteläosissa on vallinnut ankara kuivuus jo vuosia, ja asiantuntijat uskovat Keski- ja Etelä-Iranissa lämpötilan nousevan pysyvästi 1.4-1.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Aavikoituminen, riittämättömät makean veden varannot ja veden saastuminen ovat muutamia Iranin keskeisimpiä ympäristöhaasteita. Ilmastonmuutos, jokien ylipatoaminen ja pintaveden väheneminen ovat osaltaan vauhdittaneet aavikoitumista ja lisänneet mm. terveysongelmia aiheuttavia hiekkamyrskyjä. Hiekkamyrskyt levittävät kuivuneiden vesistöjen suolaa laajoille alueille tehden maaperästä viljelyskelvotonta.

Vedensaannin vaikeutuminen on paikoin johtanut pohjavesivarantojen holtittomaan hyödyntämiseen. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70% Iranin pohjavedestä on käytetty. Akuuttiin vesipulaan vastaaminen onkin yksi Iranin suurimmista haasteista, ja toimivia vesihuolto-ratkaisuja tarvitaan niin kulutusveden turvaamiseksi kuin teollisuuden aloille, etenkin maanviljelykseen.

Ympäristötavoitteet saavat poliittista tukea

Iranissa haasteet tiedostetaan hyvin ja niihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät osassa maata jo varsin konkreettisesti, halutaan ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi keskittää resursseja myös sopeutumiseen. Esimerkiksi aavikoitumista voidaan samalla torjua ja siihen voidaan sopeutua uusimalla maanviljelyskulttuuria ja -tekniikkaa.

Iranin keväällä 2016 valittu parlamentti on aiempaa myötämielisempi ympäristölainsäädännön uudistuksille. Myös tärkeät poliittiset toimijat kuten presidentti Hassan Rouhani, korkein johtaja Ali Khamenei sekä ympäristöosaston johtaja ja yksi yhdestätoista varapresidentistä Massoumeh Ebtekar ovat vahvasti mukana näyttämässä suuntaa ympäristöteknologian ja -tietoisuuden lisäämisen puolesta.

Cleantechin kaupallinen potentiaali Iranissa

Iranilla on halu kehittää energia- ja ympäristöteknologiaansa maiden kanssa, joilla on alan osaamista. Keväällä 2016 maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Iranin vierailun yhteydessä allekirjoitettiin MoU ympäristöyhteistyön lisäämisestä. Potentiaalisen yhteistyön alueiksi nimettiin erityisesti energiatehokkuus, bioenergia, jätehuolto, veden- ja ilmansaasteiden ehkäisy, luonnonsuojelu sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja monitorointi.

Iranissa on kysyntää etenkin erilaisille ympäristönhallintaan liittyville ratkaisuille, ja yksi lupaavimmista maiden välisistä yhteistyösektoreista on Cleantechin ympäristöteknologian jäte- ja vesihuolto sekä kaivosteknologia. Iraniin on hyvää vauhtia kehittymässä Cleantech-alan markkinat, joiden markkinaosuuksia parhaillaan jaetaan. Suomen ja Iranin kahdenvälinen kauppa on mahdollista kasvattaa monikertaiseksi sen nykyiseen tasoon verrattuna. Kauppasuhteiden kehittämistä edesauttaa se, että suomalaisella osaamisella ja teknologian tasolla on Iranissa erittäin hyvä maine.

Uusiutuvan energian saralla mm. waste-to-energy osaamisen, aurinko- ja tuulivoimateknologian, biopolttoaineiden ja rakennetun ympäristön energiatehokkuuden aloilla on kysyntää investoinneille. Esimerkiksi pelkästään Teheranin alueelle on tarkoitus rakentaa 10 uusiutuvan energian laitosta. Myös maan valtavien energiavarantojen tehokkaampi käsittely avaa mahdollisuuksia. Iranissa tuotetusta sähköstä jopa 2/3 valuu hukkaan tehottomien tuotanto-, käsittely- ja jakelujärjestelmien vuoksi. Infrastruktuuria, energiankäsittelyprosesseja ja sähkön jakeluverkostoa parantamalla energiatehokkuutta voitaisiin nostaa merkittävästi.

Saasteet suurkaupungin riesana

Iran kuuluu hiilidioksidipäästöjen osalta maailman suurimpiin saastuttajiin ja on jopa noussut päästötilastoissa vuoden 2007 kymmenenneltä sijalta vuoden 2009 seitsemännelle sijalle. Etenkin pääkaupunki Teheran kärsii huonosta ilmanlaadusta - talvikaudella on tavallista, että kouluja joudutaan hetkellisesti jopa sulkemaan saasteiden vuoksi. Suurimmat saastuttajat ovat teollisuuden ja liikenteen päästöt. Kaupungin kahdeksan miljoonan kulkuneuvon autokanta on vanhaa ja polttoaine lisäksi tavallista saastuttavampaa. Teheranissa ilmanlaatua on pyritty pitkään parantamaan mm. laajentamalla julkista liikennettä, mutta tässä ei ole vielä saavutettu huomattavia tuloksia. Veden- ja ilmanlaadun monitoroinnille, ilmanpuhdistusteknologialle sekä julkisen liikenteen ratkaisuille tulee olemaan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Viimeaikoina rautatiesektorille on alettu suuntaamaan enemmän huomiota ja määrärahoja. Iran aikoo kaksinkertaistaa rataverkostonsa seuraavan vuosikymmenen aikana ja korvata vanhan junakaluston nopeilla sähköjunilla. Urbaania rautatieverkostoa aiotaan rakentaa jopa 700 kilometriä. Suunnitelmien toteutumiseksi tarvitaan miljardien dollareiden investointeja. Iran pyrkii rautatieverkoston laajentamisen avulla yhdeksi Euroopan ja Aasian välisen kaupan solmukohdaksi.

Vesisektori

Iranin vesisektorilla keskeisiä haasteita on jätevedenkäsittelyn järjestäminen ja puhtaan veden turvaaminen miljoonakaupunkien kotitalouksille sekä teollisuudelle - erityisesti maataloussektorille. Presidentti Rouhani onkin asettanut vesiresurssien hallinnan ja paremman koordinoinnin seuraavan viiden vuoden kehityssuunnitelman ykkösprioriteetiksi. Vesisektoriin aiotaan investoida kahdeksan miljardin dollarin edestä, ja Iranin valtio takaa vesisektorille tehdyt investoinnit.

Iranin etelärannikolla on käynnissä meriveden suolanpoistoprojekteja, mitä on kokeiltu esimerkiksi maanviljelyksen tarpeisiin. Myös vedenohjausjärjestelmien rakentaminen ja tunnelinporausteknologia ovat varteenotettavia investointikohteita. Iranin suunnittelusta ja taloudellisista suhteista vastaava varaenergiaministeri Alireza Daemi on todennut, että merivedenpuhdistuksessa odottaa suuri bisnes suurilla tuotoilla, jossa korkean teknologian avulla toteutettavat suolanpoisto-prosessit maksavat vain 5 USD/CM.

Vesisektorilla ajankohtaista on myös jätevedenkäsittelyn parantaminen ja olemassa olevan kulutusvesijärjestelmän kunnostaminen. Vaikka puhtaan veden jakeluverkosto tavoittaa jopa 98% urbaanista väestöstä ja 90% maaseutuväestöstä, vain alle 40% on kokonaisvaltaisen ja tehokkaan jätevedenhuollon piirissä. Lisäksi alle 40% kotitalouksien jätevedestä käsitellään riittävällä tavalla – päivittäin syntyvästä 200 000 kuutiometristä liejua käsitellään vain 80 000 kuutiometriä.

Jätteenkäsittely

Toimivan jätehuollon järjestäminen on Iranille haaste, sillä maan nykyinen jätteenkäsittely- ja kierrätystekniikka on varsin puutteellinen. Iranissa tuotetaan joka päivä yli 40 000 tonnia jätettä, josta muovijätettä on 500 tonnia. Vuoden 2014 tilastojen mukaan vain 20% tuotetusta jätteestä kierrätetään. Myös sairaalajätteen käsittely on puutteellista, eikä tartuntariskin sisältävää jätettä erotella muusta jätteestä riittävän tehokkaasti. Monilla sairaaloilla ei ole lainkaan toimivaa jätteenkäsittelyjärjestelmää tai jätehuoltosuunnitelmaa.

Iranin jätehuollon järjestämisessä tarvitaan kokonaisvaltaisia, koko jäteketjun huomioivia ratkaisuja. Maahan tullaan esimerkiksi rakentamaan yli 50 uutta sairaalaa, joihin täytyy järjestää toimiva jätehuolto. Myös waste-to-energy on varsin potentiaalinen investointikohde, ja viimeisen vuoden aikana muutamia alan laitoksia on aloittanut toiminnan Iranissa. Kiinteä jäte on Iranissa suuri käyttämätön resurssi, joka tuo kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille waste-to-energy yrityksille.

Erilaisten ympäristön haasteiden kanssa kamppailevalle Iranille energia- ja resurssitehokas yhteiskunta on todellinen tavoite, ja sanktioiden höllentyminen on mahdollistanut kansainvälisten investointien kasvun. Alojen välillä on myös löydettävissä selviä synergioita, ja suomalaiset yritykset voivat tehdä monin osin keskinäistä yhteistyötä Iranissa toteutettavien projektien osalta. Suomalaisille energia- ja ympäristöteknologian yrityksille on Iranissa nyt ainutlaatuinen kasvupotentiaali.

Tulosta

Päivitetty 7.10.2016


© Suomen suurlähetystö, Teheran | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot